Huh, kun aika menee nopeasti ja varsinkin, kun taistelee tota pimeyttä vastaan ja yrittää ehtiä mahdollisimman paljon. No ens viikolla on pakko luovuttaa, kun kelloja siirretään
.
Viime perjantaina oli lähtö kasvattajaleirille Uuraisiin. Tarkotus oli lähteä klo 14.00 Jäppisen kanssa, että saataisiin ajella valosalla. Siis oli tarkotus, mutta niinhän siinä kävi, että ennekuin kaikki varmasti oli mukana oli kello jo yli kolmen ja pimeää loppumatkaahan se tiesi. Ja sitten tuo ihana tuulilasi-ääni päätti antaa mulle tosi hyvän reitin. Tie muuttui hiekkatieksi ja olin jossain aivan keskellä metsää, ei asutusta ei valoja, pelkkiä kuoppia ja mutkia. Epätoivohan siinä jo oli lähellä, mutta kuin ihmeen kaupalla selvittiin perille, joskin kello oli jo paljon enemmän kuin piti...
Lauantaina päästiin sitten Jäppisen kanssa ensin jälkipellolle, joka oli mukava sonnipelto ja tietenkin satoi vettä.Olin ihan varma, että nyt ei kyllä makkarajälki kiinnosta, mutta yllättävän hyvin se meni. Hyvät vinkit sain ja en varmaan olisi älynnyt, että tein aivan liian lyhyitä askeleita. Ei sitä kyllä itekseen touhutessaan huomaa mitään
.No onneks nyt tiedän.
TOinen jälki tehtiin kesantopellolle ja sekin meni mukavasti. Jäppinen jäljestää rauhallisesti askel kerrallaan ja melko tarkastikin. Pidenpiä mun pitää tehdä ja nyt kun sain vinkin possunsydän-jäljestä ei tule sitä makkaran kaameaa suolamäärääkään.
Syömisen jälkeen olikin sitten tottistelun vuoro ja myönnetään se on meillä jääny vähän liian vähäselle
, mutta asia tulee korjaantumaan, koska haluan Jäpästä hyvän ja se ei itekseen tule.
Sitten olikin saunomisen ja tietokilpailun vuoro. Kivaa oli ja ihmiset oli mukavia ja olis ollut mukavaa turista enemmänkin, mutta koko viikon 5 tuntiset yöt alkaa kummasti painaa silmää kiinni noin saunan ja saunajuoman jälkeen.
. Keväällä sitten enemmän...Asiaa ei tietenkään helpottanut se, että leiri oli Jäpän eka kerta poissa kotoa vieraassa paikassa mamman kanssa. Se jaksoi taputella menemään melkoisen kauan ja koska se ei siellä häkissä ollut, niin oli pakko vahtia toisella silmällä, ettei syö mitään...No kun muistelen, niin ei se tainnut herkkua olla silloin aikoinaan Peetunkaan kanssa ja kuinka mukava matka-kaveri siitäkin lopulta tuli. Sitkeyttä vaan, NIIN KYLLÄ SIITÄ HYVÄ TULEE
Sunnuntaina päästiinkin sitten taas jäljelle, nut mukana oli aikuisia enemmän, joten mentiin metsään. Koskaan ei olla vielä oltu ja kun Jäpä älys korkeuserot, niin sekin meni hyvin...tosin tein taas turhan lyhyen, mutta jokatapauksessa. Imin itseeni kaiken mahdollisen tiedon ja aion ne myös jatkossa hyödyntää. Kiitos niistä Miialle.
Leikittin vielä syömisen jälkeen ja otettiin yhteiskuva kaikista paikalla oleista E-pennuista. Pistetään tänne kun se ilmestyy. Jäpä on melkoisesti suurempi kuin kaikki muut, tuli melkein jättimäinen olo, kun se leikki siskonsa kanssa...Tänään käytiin punnituksella ja 28 kiloahan se oli... eikä ollut syönytkään lähiaikoina
. Vähän sillä on ylimääräistä, mutta sekin asia on jo hoidossa...
Jäpä oppi lopulta leirillä, että hihnassa on pakko tehdä joskus tarpeensa ja kaamea napsiminen ja hyppiminenkin on loppunut kuin seinään! Ihanaa!
Sitten oli aika lähteä tuulilasi-äänen kanssa kotiin ja 30km se taas vei harhaan ja suurin osa matkasta ajettiin pimeässä tihkusateessa ja sumussa. Olin melkein varma, ettei päästä ikinä kotiin ja kestihän se kauan, kun silmät painoi tonnin ja oli pakko pysähtyä usein.
Peetu oli nauttinut rauhaiselosta ja nukkunut ja nukkunut rauhallisesti, mutta heti kun päästiin pihaan oli jo takaluukun edessä, että onhan se siellä onhan...ja niin taas alkoi leikki...
Maanantaina oli sitten heti työpäivä ja kas Jäpä oli hoidellut eteisen muovimaton lattiasta...liikaa virtaa..no matto se vaan on, mutta taas kaduttaa, etten ole ajoissa opettanut häkkiin.En tiedä miks se on mulle niin muka vaikeaa opettaa, kun kukaan mun koirista ei ole sitä oppinut....tai ei ole opetettu...
Tänään siten katoin, että miltäs tuon Jäppisen silmät näyttää ja kas tulehtuneethan ne..oikea pahempi.Hirvittävällä tuurilla pääsin heti lääkäriin ja saatiin tipat, joten eiköhön se siitä. Jäpä kanssa on kyllä mukava olla lääkärissä, kun sitä ei paljon haittaa. Makuulle kylläkin tipahti kun lääkäri kurkkas silmään, mutta nousi sitten ja saatiin tutkittua.
Paljon muuta oli suunniteltu tälle päivälle, mutta päätin antaa silmien parantua ensin.
]]>
. Pahinta siinä on, että ei ole edes Jäpän vika. Jos antaa pienenä hyppiä päälleen kun makaa sohvalla on hirvittävän vaikeaa arvata, mitä se tekee nyt, kun on kasvanut isokokoiseksi...Mutta kun sen pitäisi tietää, että jos on kahvikuppi kädessä,
niin silloin ei saa. Voi Prkele voiko joku jonka talossa on menossa neljäs mali, ihan oikeasti sanoa noin ääneen. Aikoo ampua sen haulikolla seuraavalla kerralla....voi olla että kohta ollaan karvakavereiden kanssa ihan keskenämme......Ai niin sitten sille on monta kertaa SANOTTU, ettei saa järsiä paikkoja
...APUA!!MÄ SEKOON KOHTA! MISSÄ ON AIVOT!!!! 
. No onneks mamma tykkää Jäpästä, niin on edes joku kaveri...]]>
. Ja siihen aikaan mahtuu agilitykisojen katsomoa, jälki ( melko pitkä) ja 4 koirakaverin kanssa metsälenkki ja vielä pienet loppupainit, kunnon satsi pöperöä, 2 maitotölkkiä palasiks ( 1cmX 1cm) pari satakunnan kansaa ja asuntopörssi, niillä nukuttiin tunti ja sitten pienet painit vielä peetunkin kanssa ja yks järjetön kuoppa keskelle pihaa..ai niin ja Ikean rotan kanssa myöskin painit ja hiukan tottista. Joskos noilla nyt sitten jo aamuun asti....toi asuntopörssi jäi kyllä vähän kesken ja kirkkosanomatkin odottaa vielä... 
.
.Tai eihän nyt kaikki, mutta...hihiih
.
.
. Painoa oli viimeviikolla 24 ja risat...ja kasvupatit ei ole vielä hävinnyt...ei tartte varmasti pimeellä pelätä, kun on täyskasvunen. Enpä silti ole pelänny peetunkaan kanssa, mutta kuitenkin....ja se autontakaluukku saattaa käydä pieneks....
. ja täytyyhän siinä pois tullessa ottaa pari halkoa mukaan ihan vaan sen takia, että niitä on kiva kuljetella pitkin pihaa...ja kyllä mamma niitä sitten keräilee...
.eteisen pöydällä pitää käydä seisomassa, jos ei väliovi aukea ja pääse heti sisälle...nukkumaan kun menee kaatuu suorilta jaloilta kyljelleen, eikä se nyt haittaa, jos hiukan kopisee jalat ja pää johonkin..sohvalla käännetään kylkeä, mutta ei ole huomannut, että on kasvanut ja mäiskähdyshän siitä aina seuraa..valuu kyllä alas melko mukavasti...grillin päälle pitää nostaa etutassut ja kas piru sehän kaatuu ja sieltä tulee jotain mustia juttuja...ihan hyvää sekin, jos vaan mamma ei ottais pois....pihakalusteitten päällä pitää seisoa...veneen päällä pitää seisoa...joka paikassa pitää olla. Kumma kyllä tuohon Peetun kivelle ei mene, vaikka aivan helposti pääsis sinne. Kävi siellä kerran heti kun meille muutti ja sen alastulon kanssa oli vähän hankaluuksia...johtuisko siitä vai onkohan Peetu tehnyt kivenvaltauksen ja Jäppinen katsoo parhaaksi antaa olla...odotellaan mitä tuleman pitää.. 
. Tänään on oltu 4 kertaa lenkillä 
+ jäljellä ja olen silti vielä ollut "ihmistöissä" ja vasta nyt se rauhottu. On se kumma jos ei hanuri pienene tällä lenkkimäärällä.
.
. Sen kun aina unohtaa... Kamalaa se tietenkin olis, jos se vaan nukkuis, mutta kun nukkuis edes JOSKUS
. Tosin viimeyönä ei herättänyt ollenkaan ja sain huilia rauhassa puol 7:ään!
ja 
enkä ihmettelis vaikka olis menny myös
.Ja kuka tietää vaikka vielä 
ja
ja
. Jotain pientä kuitenkin
.
.
.
.
No se jää nähtäväksi huomenna...aamulla kunnon väsytyslenkille ja ruokaa vatsaan, niin jos edes hetken aikaa huilais..tai sitten voi olla edessä
. Ja mammalla tiedossa
Tein kaarroksia ja idiootti vastatuuleen! No otti tietenkin hajun kaarroksesta mikä tuli takaisinpäin...eli ketuiks meni. Alunperinkin piti tehdä vaan yks kaarre, mutta ahneus iski...Tein sitten toisen yhdellä kaarteella ja se onnistui.
