Pääsin vihdoin tänään hakuilemaan, tosin tunnin myöhässä, kun taas piti olla "ihmistöissä". Tässä on nyt pari vkoa kohta mennyt sellasta 12 tuntia töitten ääressä ja vanhan kroppa alkaa vähän väsymään. Onneks kohta saan enemmän taas olla mielipuuhassa, kun "ihmistyö" rauhotuu...ehkä...

Siis hakua. Laitilasta oli tullut taas mukavat tyypit Poreilemaan. Mutta sitten kaikkea voi näemmä tapahtua.....Yllättäin juuri ennen Peetun vuoroa ilmestyi hakualueelle katajaan kääritty pressu  ja sillä sai aikaiseksi peetun ensimmäisen valeilmaisun. En tosin ota sitä liian vakavasti, koska se pirun pressu vietiin puoli minuuttia ennen meidän vuoroa ja haisi melkoisesti ihmiselle...ja kaiken lisäks, kun pääsin vierelle kehuin koiraa ja sanoin, että sieltä voi nousta, mulla on palkka kädessä...siellä ei siis ollut ketään!! !eikä kyllä pitänytkään, eikä pitänyt olla koko h..vetin pressua...luulin, että pee saavutti sen laittajan ja että oli ystävällisesti pysähtynyt ja mennyt sen alle...mutta niin vain juttelin katajapuskalle...että siihen malliin....menin vielä "etupuolelle" ja sanoin uudestaan, että saa nousta .Lopulta avasin sen ja totesin tyhjäksi. Mitäpä siinä sitten enää voi, kun pois ja uusi lähetys oikeelle äijälle...

Ilmaisut alkaa olla melko hyviä ja jopa "vaativia" että anna se pirun patukka ja jokaiseen mamman äännähdykseen pee ei todellakaan enää reagoi, mikä on todella hyvä juttu.Muistan liian hyvin kun pee tuli heti takaisin jos vahingossa kehuin sitä jostain....

Piti ottaa tänään tyhjiä jokunen, mutta kun siellä alueella ei nyt siis varsinaisesti ollut tyhjää......