Taas on jäänyt kirjoittelematta tänne...kesä tulee...ei ehdi...

Jäljellä ollaan oltu vesisateessa viikko sitten ja se meni ihan syteen.Aivan kuin ei koskaan olisi jäljestetty...eka vesisade tänävuonna, en ihmettele.

Viime perjantaina olikin vuorossa kulmatreenit, kun Peetulla on niin omituinen tuo kulmien meno...no kai mä siihen taas totun...Sunnuntainakin oli kulmatreeniä ja täytyy ilmeisesti vaan tarkkailla Peetua, niin tiedän missä kulma menee....no lisää treeniä siis vaan...kyllä siitä hyvä tulee..

Kotona yritetään taas talven jälkeä puuttua tähän..

eli aidalla roikkumiseen ja räköttämiseen.Mamman hermo ei yksinkertaisesti kestä tota olematonta räksötystä ja se LOPPUU!!!

Näin lehdessä mainoksen kohtalonkukasta, vaan kun menin puutarhakauppaan, mulle sanottiin, ettei ole olemassa kuin kohtalonköynnös ja HAAAA

ONPAS!!!! Voi että voi aloitteleva viherpeukalo olla onnellinen, kun joskus on oikeassa!!! NIH!

Kasvaminen voi olla joskus yllättävän nopeaa, 7 päivää sitten:

ja tänään:

en tiedä mikä lie, mutta tuohon samaan paikkaan se joka vuosi tulee ja kasvaa valtavaksi...sisältä ontto, mutta tosi vahvavartinen kasvi..

Ja pakko oli kuvata Peetua